Väliaikatietoja

Pieni orava juoksi kiviaidan päällä,

hyppäsi jalkakäytävälle ja kipitti suojatien yli toiselle puolelle jatkaakseen matkaa.

Näin pienen oravan suojatien ylityksen autoni peruutuspeilistä,

se sai hymyni huulille.

Kello oli aamu vähän jälkeen kuuden.

Aurinko häikäisi pienesti silmiäni.

Olin matkalla ostamaan maalia.

Tunsin onnellisuuden.

Se pieni hetki.

Orava juoksi elämästään nauttien suojatien yli,

hänen liikkeistään näki kuinka hän nautti hetkestä.

Miksi minäkin en tekisi niin?

Hymy jonka annat,

se palaa aina luoksesi.

Otin melkein tanssiaskeleen avatessani rautakauoan ovea.

Koska minä voin,

ajattelin.

Koska minä voin,

alkaa olla lempivastaukseni.

Yritykseni suurin ja näyttävin projekti on käsissäni parasta aikaa.

Työtä on paljon ja päivät venyy pitkiksi.

"Jatkan maanantaina taas"

sanoin tänään työmaalla siivotessani jälkiäni.

"Lähden rakkaitteni luona käymään etelässä,

te pärjäätte täällä"

Katseemme kohtasi erään kunnan naispuolisen työntekijän kanssa

"Koska me voimme"

- sanoimme toisillemme.

Ei ole näkynyt ennen ja jälkeen kuvia,

sillä taiteilija ei koskaan julkaise keskeneräistä työtään.

Lupaan kuitenkin,

että odotuksesi palkitaan.

- Sanna -