maanantai 7. maaliskuuta 2016

Stailaamista Juorkunan maisemissa.

"Opin tuntemaan sinua pienen palan lisää" - nappasi Luolamies sunnuntai-aamuna minut kainaloonsa kesken sängyn petaamisen.
Olimme edellisenä päivänä saapuneet naapurikuntaan Juorkunaan ex-työkaverini, ystävänäni sekä varaäitinini luokse kyläilemään.
Kyläilyn lomassa hieman stailasin jo minulle tutuksi tullutta kotia. Puolisoni ja ystäväni saivat tutustua samalla toisiinsa, minulle tärkeät henkilöt, joilla on ikäeroa kutakuinkin 20-vuoden verran.
Illan hämärtyessä sai Luolamieheni kuulla Sannan luonteenpiirteet, niin hyvässä kuin pahassa ;)

Tutustuimme ystäväni kanssa toisiimme edellisessä työpaikassani. Itseasiassa hän  oli henkilö, joka päätti palkata minut töihin. Emme arvanneet kirjoittavamme loppuelämämmme sopimusta - ystävyyssopimusta.
Jaoimme yhdessä ilot ja surut. Nauroimme ja itkimme.
Me myös riitelimme.
Kaksi vahvaa persoonaa ottaa yhteen. Sanoja ei säästelty. Koko työpaikka sai tuntea sen sähkön, joka kipinöi iskuja meidän katsellessamme toisiamme "minä voitan tämän taistelun" - katseella.

Ei ystävyyssidettä katkaissut satojen kilometrien välimatka.
Mutta emme myöskään arvanneet, että lopulta asettuisimme samoille seuduille.
"Meidän kylän oma sisustussuunnittelijamme" - jutteli ystäväni kerran puhelimessa, kun kuuli minun korpikuuseen muuttaneen.

Ystäväni kodissa siis teimme olohuoneen kalustejärjestelyä sekä stailaamista tekstiileillä ja sisustusesineillä. 
Ennen ja jälkeen kuvat ovat sitten ottajansa näköisiä. Hieman sain mielikuvitusta käyttää, että sain jälkeen kuvat mahdollisimman helpoksi ymmärtää. Oli ennen-kuvaajalla unohtunut ottaa kokonaiskuvaa ;)






Kappaverhot vaihtuivat pitkiin pitsiverhohin. Olohuone sai pelkästään jo verhoilla kivasti ryhdikkyyttä. Punaisten nojatuolien puuosat raikastin valkoisella maalipinnalla.
Työskennellessäni sohvalla istuivat valvova raati, joka oli tarkka ja väliin hieman rasittava! Talon isäntä ja Luolikseni ottivat mittaa kanssani taidoistani :D

"Sanna ei löytänyt sopivia tauluja seinille, hän meni ja maalasi ne sopivammaksi" - nauroi tänään ystäväni aviomies kahvipöydässä. 
Asiakkaan omalla luvalla kuitenkin annoin muutamalle taulun uuden ilmeen :)





Halusin vapauttaa ikkunoiden edustat mahdollisimman kevyeksi. Televisio ja korkea lipasto pois ikkunan edestä. Kuten huomaatte, pelkällä kalustejärjestelyllä voi saada kovastikin uutta ilmettä.





Ihan pienesti oli meillä talon isännän kanssa kädenvääntöä sohvan sijoittamisesta, mutta lopputuloksen nähdessään oli hänkin tyytyväinen.





"Hän käski siivota kaiken pois ennen tänne tuloaan" - jutteli ystäväni puhelimessa tutulleen.
"Sinne ne taitaa laatikkoon suurimmaksi osaksi myös jäädä" - jatkoi hän.
Hieman halusin keventää, mutta kyllä me vielä lopuille esineille paikan löydämme ;)





Eteisessä maalasin kaikki kolme väliovea. 
Kertauksena siis - ensin maalarinpesuaineella pesu. Sen jälkeen tartuntapohjamaali (Fintex/Ovika).
Pintamaalaus kahteen kertaan (Fintex/Kalustemaali).





Tämän kodin projekti tulee vielä myöhemmin jatkumaan. Nälkä taas kasvoi syödessään.
Seuraavaksi palaan meidän omaan projektiin, täällä ei jaksa vastoinkäymiset lakata yllättämästä.
Tällä hetkellä olemme täysin ilman vettä. Kaivon vesipumppu otti lopputilin! Kyllähän sitä voi käsin pestä astiat, pyykätä vaikka kaverin luona, lämmittää kattilassa veden, että voi peseytyä - mutta meillä ei ole käytössä nyt myöskään toimivaa wc:tä…!!
Tulee tunne kuin tämä koulu olisi päättänyt häätää asukkaansa kirjaimellisesti pihalle.
Kerron kohta lisää.

Hyvää alkanutta viikkoa lukijoilleni!