torstai 27. syyskuuta 2018

Sen nimi on Metsäkumpu

Pelkään kellareita.
Pelkään niitä kylmiä kiviportaita,
jotka johtaa alas maan uumeniin,
pimeään ja vähän kylmään.

Nauran itselleni.
Ostan kodin,
jossa on juuri tällainen kellari.
Olen selvästi huomannut nyt sen, että oikeasti pelon voittaa sen kohtaamalla.
Tämä aiempi ihana turvasatamani opetti minulle sen!
Vielä en ole uuden kotimme kellariin yksin mennyt,
mutta tiedän että se päivä tulee pakostakin eteen.

"Minä rakennan sinulle portaikon sellaiseksi,
ettei se sinua pelota.
Ajattelet sit minua kun kellariin menet,
ja kaikki on hyvin".

Mun turvaukkoni juttelee
ja nostaa minut ilmaan.


Olemme saaneet avaimet uuteen kotiimme.

Sen nimi on Metsäkumpu.
Sievä, suloinen, joka huokuu täydellä voimallaan lämpöä.
Lattialaudat keittiössä narahtaa niin kodikkaasti.
Mikä tunnelma,
sitä voi oikeasti käsin koskettaa.

Istun kuvassa meidän tulevassa olohuoneessamme.
Olen onnellinen!


Koko keskikerros on ylösalaisin.
Vanhat tapetit on otettu seiniltä.
Listat poistettu -
ne hiotaan ja uudelleen maalataan.


Pönttöuunista on maali rapattu.
Se tulee saamaan upean metallihohtopinnan ruiskumaalattuna.
Keittiöovet ovat myös valmiina,
ruiskumaalauksella saimme upean lopputuloksen,
minun taitava rakkausukkoni teki sen.



Kolmen huoneen tapetitkin on nyt valittu ja laitettu tilaukseen.
Ne saapuvat viikon päästä,
vielä en näytä kuvaa valinnoista ;)

Lattiat olohuoneesta ja makuuhuoneesta ovat maalattuina.
Olemme ehtineet jo viikossa puuhailla.
Miksipä emme olisi,
remonttia rakkauvella.


Kodimme nimi on Metsäkumpu.
Tule seuraamaan meidän instagram tiliämme,
sen löydät nimellä metsäkumpu.

Huomenna lähdemme ostamaan puutavaran sängynpäätyymme.
Teemme niin pitkälle kuin mahdollista kaiken itse.
Ollaan tee se itse pariskunta.
Väliin törmäillään kun mielikuvituksemme tarvitsee tilaa,
mut sit löydämme jo pian taas yhteisen sävelemme.

Otin toissapäivänä kuvan makuuhuoneemme ikkunasta.
Totesin, ettei taida muuta taulua huoneemme tarvita.


Lopuksi kiitän, 
jos jaksat jakaa tämän postaukseni.
Toivon,
että mahdollisimman moni löytää instatilin, 
jotta voi päivittäin seurata elämää Metsäkummulla.

Ihanaa iltaa lukijoilleni!

Sanna ja <3