perjantai 15. heinäkuuta 2016

"Sen nimi on nyt mummola"

"Joka keinussa Jumalten keinuu,
väliä taivaan ja helvetin heiluu,
hän kokee huiput ja kuilut
kun keinuu,
kun keinuu.
Joka selässään ristinsä kantaa,
kohtalon haltuun itsensä antaa,
 hän kokee huiput ja kuilut
kun keinuu,
kun keinuu"

Cheekin laulunsanat sivelee ihoani saaden aikaan kylmät väreet.
Tunnen istuvani tässä keinussa. Aamuna toisena herään tiukasti peittoon kääriytyneenä, sydän ja mieli peläten. Olen varma siitä, että mörkö sängyn alta nappaa nilkastani kiinni.
Susi ullakollani ulisee.
Rotta nakertaa välissä hirsien.
Aamuna toisena herään katsellen kuinka koppakuoriainen taiteilee katossani, hämähäkki yrittää löytää reitin ulos ikkunaraosta.
Nousen mieli vapautuneena,
hymyilen ja tykkään juuri sillä hetkellä olla minä.

Pidin pienen loman. Elämäni paras loma.
Kotiin palatessani minua odotti täällä jotain sellaista, joka alkoi kirjoittamaan päiväkirjaani jotain täysin suunnittelematonta.
Vuoristoradan turvakaide selvästi yrittää pitää minua tippumasta huipulla kyydistä.
Kerron lukijani tästä myöhemmin lisää,
haluan olla hetken huipulla ja nähdä maailmani ylhäältä,
selkeämmin.

Rakastan luoda tunnelmaa.
Rakastan toteuttaa päässäni syntyviä mielikuvia.
Tänään sain valmiiksi yhden sellaisesta.
"Haluaisin tehdä tästä teidän kesähuoneestanne mummolan" - juttelin kerran ystävälleni.
"Mitä se niinku tarkoittaa" - hän pyytää tarkennusta.
"Se tarkoittaa sinistä tai roosan sävyä, räsymattoja, kukkia verhoissa. Se tarkoittaa jotain sellaista, mitä vain mummoloissa on…" - jälleen kerran piirtelin sormillani ilmaan.





"Olet sinä kyllä uskomaton, miten ihmeessä sinä pystyit näkemään kaiken tämän päässäsi" - taivasteli ystäväni ties kuinka monennen kerran.
Yhdessä maalasimme.
Huoneessa kuumuus ja kosteus painoi päälle. Ovi tiukasti kiinni, ulkopuolella odotti parvi vihaisia paarmoja. Hiki valui otsaa pitkin, mutta tämä kaksikko ei luovuttanut.



Olen pahoillani tästä ennen kuvan laadusta, jostain syystä se on nyt erittäin epätarkka tässä.



"Taidan muuttaa tänne koko kesäksi" - tuumaili ystäväni.
Tällaiset palautteet aina saa mieleni iloiseksi, tuntemaan sen keinun, joka huipulla keinuu. On helppoa hymyillä, millään muulla ei ole väliä kuin sillä, että asiakkaani on uskomattoman tyytyväinen - kestäisin tyhjän jääkaapinkin paremmin kuin sen, etten näkisi asiakkaani hymyä.



Tässäkään kohteessa ei ole ostettu uutena kuin maalit ja verhokankaat.
Moni aarre ystäväni kätköistä sai uuden mahdollisuuden.



Lopuksi istuimme syömään vastaleivottua mustikkapiirakkaa.
Ikäeroa meillä on yli kolmekymmentä vuotta,
se ei ole este.
Minun rikkauteni erilaiset ystäväni.
kiitos.