Sisustussuunnittelijaksi opiskelu tapahtui oikeastaan vähän vahingossa.
Mietin synnyinkotini sängyllä n. 16-vuotta sitten, että mikä minusta tulee isona,
selailin opiskeluvaihtoehtoja.
Silmiini oppaasta osui sisustusartesaanin tutkinto.
"Toi on varmaan ihan ok ammatti"
ajattelin.
Opiskeluaikoina olin se kahdeksan oppilas,
menin massan mukana ja tein niinku pyydettiin.
En loistanut muussa kuin muiden naurattamisessa.
Taidetunnilla toki onnistuin saamaan 10+ numeroita.
En tuolloin olisi ikinä osannut aavistaa,
että mitä kaikkea ammattiin valmistuminen minulle tuo.
Rumasta ankanpoikasesta kasvoi ja kasvaa yhä edelleen huippuosaaja.
Tällä kertaa tämä ammattitaito ja osaaminen kuljetti minut Mikkelin asuntomessuille.
Sisustusklinikalla annettiin neuvoja kävijöiden sisustuspulmiin.
Olen kuin kala vedessä messuilla,
saan puhua ja olla huomion keskipisteenä,
mitä muuta voi ihminen tarvita?
Se tunne, kun näet asiakkaan tyytyväisyyden.
Kun hän sanoo ääneen
"Olipa hyvä idea, ei olisi tullut mieleenkään itsellään"
Kun pariskunta katsoo toisiaan
"Tämä idea me todellakin toteutetaan".
Se paras palkka.
Se tunne kerta toisensa jälkeen vetää sähköiskuna läpi kehon.
Yöpymispaikaksi messujen ajaksi sain virtuaaliystäväni äidin mökin lainaan.
Ajatelkaa miten ihania ihmisiä,
ei koskaan olla nähty ja saan mökin järvenrantamaisemista.
Istuin laiturilla päivän päätteeksi.
Ajattelen, että miksi ihmeessä nautin yksin tästä kaikesta?
Päätin tehdä työmatkastani pienen seikkailun.
Pyydän minulle silloin vielä tuntemattoman seuralaisen luokseni.
Hetken päästä jo vahvat käsivarret on saanut veneen vesille,
hyppään kyytiin muovikipossa punaviiniä.
Istun veneessä,
ja nautin.
Annan aallon ja jokaisen airon vedon viedä.
Uitan varpaitani järvessä,
juttelemme hiljaa kuin aina toisemme tunteneet.
Hymyilen.
Käymme ulkosaunassa ja uimme järvessä.
Istumme portailla, syömme herneitä muovipussista ja
katselemme hiljaa nukkuvaa järveä.
Saan olla vahvojen käsivarsien ympäröimänä,
hiuksiani silitellään.
Minun hetkeni.
Halusin minua kannustaville naisyrittäjille kertoa myös tämän työmatkani
seikkailun,
tykkäykset ja kommentien määrät puhukoon puolestaan.
Meillä on oikeus tehdä elämästämme itsemme näköinen.
Minä tein taas niin.
Tee yksi ihminen onnelliseksi joka päivä
- vaikkapa vain itsesi.
- Sanna -
Siis aivan mahtavaa jälleen 😃👍 varmasti medduilta lähti tyytyväisiä asiakkaita joista saattaa tulevaisuudessa poikia lisää hommia 😃 Hieno kirjoitus jälleen
VastaaPoistaJokin tässä blogikirjoituksessa kosketti ja luin loppuun kyyneleet silmissä. Oliko se rauhallisuus, onnellisuus ja tasapaino, joka sinusta Sanna tässä kirjoituksessa huokuu vai romanttinen tunnelma jonka souteluhetkestä välitti. En tiedä mutta minulle toit hyvän ja rauhallisen mielen tähän iltaan😘. Punaviiniä minullakin lasissa ja auringonlaskua rakkaan ukkoni kanssa katsellaan.
VastaaPoistaKyllä, se on se rauhallisuus, onnellisuus ja tasapaino, nämä kaikki minusta huokuu. Myös se romanttinen hetki kesken arjen kiireen, se oikea elämä. Kiitos upeasta ajatuksestasi, luit sen juuri oikein <3
PoistaIhanaa Sanna
VastaaPoistaOlipa ihanaa luettavaa päivän päätteeksi. ❤
VastaaPoistaVoi, miten rauhoittava teksti💞 ja ihana tunnelma😍
VastaaPoistaT. Eräs toinen tunnelmoija
Ihana tarina, kaunis maisema, elämää ja unelmia. Olet löytänyt ammatin, jossa voit toteuttaa itseäsi ja antaa luovuutesi kukoistaa asiakkaiden iloksi.
VastaaPoistaOlen niin onnellinen puolestasi ❤
VastaaPoista