Näkymättömien enkelien halaus.

Viisi päivää sitten kirjoitin täällä päätöksestäni rakkaan kotini myymisestä.

Kun olin sen päätöksen julkistanut,

tuntui kaikki jotenkin liian todelliselta 

ja pelottavalta.

Liian monta raskasta asiaa painaa harteillani.

Tipahdin alas repien ihoani rikki.

Tuntui kuin sydäntäni painaisi tiiliskivi.

Kaulan ympärilleni kietoutui puristava köysi.

Siipeni selässäni rikkoutui.

(Kuva rikkoutunutenkeli.blogspot.com)

Itku ja hätähuuto.

En pelkää pyytää apua.

Käännyin 30.000 naisyrittäjän puoleen.

Julkaisin kuvan, 

jonka otti kesken työpäivän minulle jo ystäväksi tullut julkisen kohteen työntekijä.

"Ensin kuljin kengät jalassa,

sit sukat ja nyt mennään jo kotoisasti avojaloin…"

Kirjoitan päivityksessäni.

"Ammennan voimani vaikka sit avojaloin,

periksi en anna tänäänkään.

Tykkään, jos virtuaalisesti halaat minua.

En tänäänkään pyydä anteeksi sitä,

että pyydän apua.

Toinen nainen halutessaan on paras voima!"

Lähetin avunpyyntöni näille upeille naisille.

1289 tykkäystä ja 300 kommenttia.

Minulle tuntemattomat naiset lähettivät sydämiä, virtuaalihalauksia 

ja voimasanoja.

"Täältä tulee paljon jaksuhaleja!

Kiitos, että olet olemassa ja sun kirjoituksia on aina mukava lukea

ja niistä saa aina tietynlaista voimaa myös omiin

juttuihin ja päiviin"

"Aivan ihana olet!

Voimia ja siunausta kovasti arkeesi.

Iso lämmin karhunhali täältäkin sinulle"

Eikö ole sinustakin aika uskomatonta?

Tänään työpäiväni jälkeen vuorostaan itkin autossani kaupan pihalla.

Nyt itkin ilosta.

Olin juuri hakenut postista minulle saapuneen paketin.

Paketista avautuu upea taulu.

Taakse on kiinnitetty pieni kimppu aitoja luonnonkukkia 

ja löysin käsin kirjoitetun kirjeen.

"Tiesin, että pidät vaaleanpunaisesta,

ja se väri pursuilee rakkautta, 

joten ajattelin, että ehkä se väri olisi omia piristämään…"

Kirjoittaa minulle täysin tuntematon nainen.

"Halusin maalata sinulle kuvan,

sillä halusin lähettää sinulle jotain hyvää,

jotta hyvyytesi muistaisit

ja sitä halaisit"

"…mistä toisinaan kirjoitat on sitä samaa vaaleanpunaista,

jota tässä maassa on aivan liian vähän.

Kiitos, että olet värittänyt omalla tavallasi sillä sävyllä maata…"

Terveisin Satuvalo.

Nyt vuorostaan lauma näkymättömiä enkeleitä on päättänyt

lähettää minun omiin siipiini voimaa.

Tunnen sen voiman.

Kaunein ja nöyrin kiitokseni.

Rakastan.

Sanna