Emmin muistolle.

Onko maanpäällisiä enkeleitä olemassa?

Voiko sellainen tulla elämääsi muodossa missä tahansa?

Voiko se suojella sinua koostaan huolimatta?

Kyllä, hän vastaa.

Suojelusenkelini syntyi elämääni kahdeksan vuotta sitten.

Sen nimi oli Emmi.

Se oli rakkautta ensi kosketuksesta.

Sinä niin pieni ja hauras,

mutta niin voimakas ja täydellinen.

Osoitit minulle sekä isoveljellesi kuinka ainakin uskallat yrittää.

Näytit meille ensi askeleista lähtien,

että täältä on kasvamassa todellinen

prinsessa.

Sinusta kasvoi vallottavin persoona, 

mitä koskaan olen saanut kohdata.

Osasit näyttää minulle tunteesi.

Taisit ottaa ehkä minusta mallia,

sillä liian usein näin itseni hetkinä,

jolloin päätit osoittaa minulle mieltäsi.

Sinun ei on ei,

eikä yhtään vähempää tai enempää.

Halusit olla varjoni joskus rasittavuuteen asti.

Sinun kunnioittamisesi ja ikäväsi minua kohtaan ei jäänyt koskaan epäselväksi.

Usein harrastimme tuijotuskilpailua kanssasi.

Te osasitte isoveljesi kanssa riidellä ja rakastaa.

Sinä  opetit veljellesi, että olet pikkusisko ja prinsessa.

Opetit hänet palvomaan sinua.

Pyytämään sinulta anteeksi;

toisinpäin se taisi aina unohtua.

Sinä sait olla persoona hetkenä jokaisena;

muut joko sen ymmärsi

tai ymmärsi.

Kuljit kanssani pitkän matkan,

Olit rinnallani kun itkin, nauroin, ikävöin, vihasin, huusin, rakastin, rakastuin, erosin.

Olit rinnallani kun elämältäni hetkeksi meni pohja,

olit rinnallani kun sen elämän uudelleen rakensin.

Tuliko sinulle tunne, että nyt minä pärjään tästä eteenpäin ilman sinua?

Sinun sydämesi ei enää jaksanut.

Annoit joka ikinen päivä kaikkesi,

tänään elämänilosi sammui.

Kuivaan kyyneleitäni,

sinä olet vapaa kivuistasi.

Tiedätkö rakas, että ikäväni on nyt jo kova.

Yhteiset muistomme säilyvät ikuisesti,

niitä ei kukaan minulta vie.

Maailman kaunein asia elämässäni lähti ikuiselle matkalleen,

lähetä rakas viesti

kun olet päässyt perille.

Rakastan joka hetki.

Kauniita unia <3 

Sinun mamisi