Punainen tupani, se on minun kotini.

Koti.

Se merkitsee turvallisuutta, rauhallisuutta, menneisyyden muistoja ja tulevaisuuden suunnitelmia.

Se on paikka, jossa ihminen kokee olevansa oma itsensä ja jossa hän voi tehdä itselleen tärkeitä asioita.

Näin wikipedia kuvailee sanaa koti.

Kun astun sisään tupaani, 

tunnen kuinka hirsiseinät ottavat minut vahvaan syleilyynsä.

Kuin ne kuiskaisivat minulle;

"täällä olet turvassa".

Mitä ikävempi ilma ulkona on,

mitä sateisempi tai pimeämpi,

sitä tiukemmin ne halaavat.

En ole teille lukijani näyttänyt ihanaa pihapiiriäni.

Näytän kuvan mistä lumien vihdoin sulattua aloitin.

Näky oli hetkittäin lohduton.

Miten ikinä saan tästä tehtyä yksin pienellä budjetilla edes hitusen siedettävämmän näköisen. Asiathan eivät yleensä kummastelemalla etene.

Puhelu naapuriin;

täällä tarvitaan kuitenkin kättä järeämpää lapiota.

Yksinäinen nainen "miesten hommissa" saa miehen kuin miehen sydämen sulamaan.

Minua ohjeistettiin siinä, että osaan tilata oikeanlaisen sorakuorman.

Katsottiin että selviän mahdollisimman vähällä lapioimisella.

Piha alkoi pikku hiljaa muodostumaan. Rakennukset odottivat kasvojen kohotustaan.

Maalauksille onneksi sainkin apua ihanilta ystäviltäni ja Luolamieheltäni.

Epätoivo saattoi hetkellisesti halailla tyttöä kun hän katseli tiluksiaan.

Itsepähän halusit, hän itselleen kuiski.

Äsken otettu kuva pihaltani. Eikö se olekin aika söpö. Se on sellainen turvallisuutta huokuva myös.

Samaa kasvojen kohotusta odotti myös minun oma linnani.

Minähän en tunnetustikaan malta odottaa, josko sit vuoden päästä tai ensi kesänä.

Se hetki on nyt.
Ja sitten hän ihmetteli että mistä saikaan tenniskyynärpään...





Kävi Kyläyhdistys toivottamassa uuden asukkaan tervetulleeksi.
"Olemme seuranneet sinun puuhiasi ja näytät olevan niin tomera laittamaan paikkoja kuntoon, ettemme nyt sitten sinua haluan täältä lähtevän koskaan pois, me tarvitsemme sinua".
Se lämmittää mieltä edelleen.



Olen saanut aidon punaisen tuvan.
Se on ehkä yksi kauneimmista asioista, mitä maaseudut näitä maita koristaa.
Perunamaa puuttuu.
Kukkapenkit puuttuu.
Ne eivät ole juttuni.
Keskityn itselleni mukaviin asioihin...



Navettarakennukseni upeine hirsineen antaa minulle mahdollsuuksia vaikka ja kuinka.
Järjestänkö kylän tanssit täällä?
Vai pidänkö juhlatilaisuuksia.
Vain taivas on rajana mielikuvituksilleni.

Sanovat etten olisi muka tarpeeksi vakuuttava kodinvartija.
Pyh.



Nautinnollista syksyä lukijoilleni.
Syksy on tunnelman ja kynttilöiden aikaa.
Takkatulta ja lämpöä.
Nauti ystäväiseni.

Sanna