tiistai 19. huhtikuuta 2016

Remonttia ja stailausta Auholla.

Alkuvuodesta saimme kutsun kahville lähinaapuriimme asuessamme Neulikon koululla.
Istuessani olohuoneen sohvalla ympärilleni katsellen, en voinut jälleen kerran tulevaa arvata. 
Enkä usko, että kukaan huoneessa olija osasi sitä odottaa.
Ihan alkuun kerron, että sain tämän kyläreissun jälkeen elämänreppuuni mukaan kaksi ystävää - äidin ja tyttären.
Tyttärestä voisin sanoa, että löysin kauan kadoksissa olleen sielunsiskoni - löysimme yhteisen sävelen kieroutuneelle huumorintajullemme heti ensiaskeleista lähtien. 
Puhelumme kestävät helposti hetkisen, josta pikku riikkisen on asiaakin ja loppu onkin vain naurua ja meidän mielestämme parasta huumoria.

Tämä kyseinen koti vaihtoi omistajia.
Äiti ja isä matkasivat naapuriin ja tytär perheineen kantoivat muuttolaatikkonsa samalla ovenaukaisulla.
Tässä muuttohärdellissä totta kai sitten minäkin sain oman roolini.

"Tee minulle unelmahuone, sellainen prinssesahuone" - jutteli ystäväni väliin varmistaen katsellaan, että olenhan ymmärtänyt.
Minähän ymmärsin!
Taisi isäntä ohimennen kysyä, että missä minä sitten nukun ;)

Duracella laittoi taas työvaihteen päälle ja ryhtyi mielipuuhaansa.
Jokaisella Kajaanin ja Oulun reissulla tarttui kyseiseen kotiin sisutustavikkeita, maaleja ja tapetteja.

Ensimmäiseksi raikastettiin käytävä.
Välivien maalaminen on todellakin aikaa vievää, varsinkin kun niitä on yhtäaikaa maalattavana seitsemän kappaletta ulko-ovi mukaan lukien.



Seuraavaksi pääsin käsittelemään pienten poikien huonetta. 
Tottahan poikien huoneen täytyy näyttää jätkien huoneelta. Tapetti-idean seinälle sain ralliautosängystä. 
Tässäkin oli ehdottomasti tärkeintä, että huoneen asukit olivat lopputulokseen tyytyväisiä.
Kävi poikien pappakin tuumaamassa ovella, etteipä ole koskaan ennen nähnyt noin komeaa tapettia ;)




Prinsessahuone.
Näin tulevan sieluni silmin.
Maalatessani seiniä, pienesti meinasi hikeä pukata. Ampuikoihan suunnittelijalla nyt vähän yli. Asukkaat ovat autuaan tietämättöminä töissä. Olin vähällä jo lähteä hakemaan uutta maalia.
Maalasin kuitenkin toiseen kertaan.
"Tuo huone on vain niin sievä" -sain tänään kuulla useampaan kertaan ja todella tykkäsin itsekin.






Tänään minulla oli siis kodin stailauspäivä ja "pari" huonekalun maalausta.
Aloittaessani stailaamaan vierashuonetta, mietin, että miten saisin oven vierestä repeytyneet tapetit piiloon? 
1 + 2 on 15 tai jotain sinnepäin. Maalasi tyttö sitten koko huoneen :D 
Ammattilaiset sanoisivat, et soo soo sinua tyttö, ei tapetin päälle maalata. 
Ei niin ja riskillä vedin. Tapetti kupruili, mutta silti jatkoin vain.
Tällä(kin) kertaa riski kannatti, mutta kuten tv-ohjelmissakin sanotaan, 
ei suositella kokeiltavaksi kotona ;)




Eteiseen päätimme maalata "Tervetuloa meille" - sävyllä.
Sävy on tarkoin mietitty sopiviksi kodin muihin huoneisiin.


Asukkaiden saapuessa iltapäivällä kotiin, olin ripustamassa verhoja olohuoneeseen ihan vain ajankuluksi. 
Laiska se töitään luettelee:
Maalasin yhden peilipöydän, yöpöydän ja ikkunapielet kolmeen kertaan.
Stailasin kolme huonetta.
Maalasin vierashuoneen seinät kahteen kertaan.
Asensin taulut seinille.
Maalasin eteisen seinät kahteen kertaan.
Otin jälkeen kuvat.
Kaikki tämä alle kahdeksassa tunnissa.

Ystäväni terveiset lukijoilleni ja mahdollisille tuleville asiakkailleni:
Uskalla luottaa ammattilaiseen. Anna hänelle vapaat kädet, näin saat parhaan tuloksen. 

Ystäväni luotti joka hetki minuun.
Kiitos siitä.

Sanna



sunnuntai 17. huhtikuuta 2016

Wc:n pikastailaus.

Juuri nyt toivoisin, että olisi ajatuksenlukija. Vain pelkkä piuha, jonka liittäisin koneeseen. 
Etusormillani pyörittelen Mac-näppäimistön kirjaimia. Katselen makuuhuoneemme ikkunasta ulos - vettä sataa kaatamalla. 
Mielialani on sopusoinnussa sateisen ilman kanssa.
Tuntuu, että paperini jää tällä erää puoli tyhjäksi.

Olen tunneihminen.
Tunteet kuluttavat energiaa. 
Laitan kaikessa peliin koko sydämeni. Kuljen takki auki sateen piiskatessa vaakatasossa vasten kasvojani.
Tänään selvästikin olen reagoinut muutoksiin.
Tänään ei ole itkulle meinannut tulla loppua.

Olen painanut päiviä kellon pyörähtäessä uudelle kierrokselle. Moni pyytää hidastamaan, miksi kukaan ei pyydä samaa huippu-urheilijalta?
Rauta on nyt kuuma, eikö silloin sitä pidä takoa?
Yritystoimintani korpikuusessa on lähtenyt käyntiin vauhdilla, johon en edes minä uskonut.
Minun unelmani todellakin otti minua kädestä kiinni.
Se ei syntynyt päivässä eikä vuorokaudessa.

Vuorokaudessa kuitenkin päätin stailata meidän perheellemme uuden wc:n.
Eilen illalla aloitin maalamaan kultakehyksistä peiliä, jonka olimme ostaneet hetkeä aiemmin kaupunkireissultamme.
Lähdimme todellisuudessa käymään ruokaostoksilla. Lennosta mieheni tytär hyppäsi kaverin äidin kyytiin ja lähti yökylään - yhtä lennosta me ajoimme Kajaaniin ja pari tuntia myöhemmin olimme jo täydessä remontin teossa.


Luolamieheni on jo oppinut tunnistamaan, mitä tapahtuu kun remonttikärpänen puraisee hänen pirttihirmuaan.
Hän on käskemättä valmiina.
Hetkessä hän oli tyhjentänyt tytölle työmaan valmiiksi.



Lauantai-illan aikana maalautuivat katot, puolipaneelit, hyllyt ja peili.
Sunnuntaiaamun valjetessa oli tasoitetapetti jo seinässä sekä viimeiset maalipinnat kuivumassa.
Luolamieheni joka kerta yllättyy tahdistani, vaikka on jo sitä yli puolen vuoden ajan seurannut lähietäisyydeltä.



Puolipaneelien sävyn sai Luolamieheni päättää tai siis antamastani kahdesta vaihtoehdosta ;) 
Halusin laittaa seinille tapettia, jota on kiva katsella - kuin satukirjaa lukisi.




Sunnuntai-ilta alkaa hämärtyä. 
Odotan jo uutta viikkoa innolla. Saan erään asiakkaani kohteen valmiiksi, josta pääsette lukemaan piakkoin.
Saan myös pienen loman - lähdemme pidennetylle viikonlopulle Isolle kirkolle ja samalla saan tavata kahta pikkusiskoani sekä heidän minulle kovin tärkeitä lapsiaan.
Palaan taas pian.
Ihanaa iltaa lukijoilleni.

Sanna


Tapetti Oulun Sisustajat Oy / StudioDecor
Maison Babette 3703-91
62,00€/rll.


Peilin kehykset Ovika-tartuntapohjamaali
sekä pintamaali sävy Listavalkoinen.
Oulun Sisustajat Oy / Fintex Oy.


Puolipaneelit Remonttimaali puolihimmeä.
Sävy TVT X487.
Oulun Sisustajat Oy / Fintex Oy.


Katto Paneelikatto valkoinen.
Oulun Sisustajat Oy / Tikkurila.

torstai 7. huhtikuuta 2016

Luolapariskunnan lemmenpesä.

Kellon käydessä tänään illalla puoli kuusi, 
puuttui meillä huoneestamme vielä yli puolet katosta.
Koko perhe antoi kaikkensa.
Pirttihirmu toimi leikkaajana,
laminaattileikkuri sauhusi.
Tytär juoksi mitoitetut palat kädessä vieden ne isälleen.
Itse Luolamiekkonen seisoi keittiöjakkaralla, naulapyssy kädessä, huuteli mittoja ja teki valmista pintaa.
"Tarkoitatko uros vai naarasponttia?" - tein tarkistuskysymyksiä.
Hiki valui otsaa pitkin.

Nyt voin sanoa, että selkä huutaa armoa, käsissä tuntuu ja koko kroppa saattaisi haluta hetken huilia.
Elämäni pienesti kulkee nyt kello kaulassa.
Puskaradio juttelee naapurilta toiselle, naapurikunnalta toiselle ja puhelin soi.
Kaksi viikkoa on virallisesti ollut yritykseni pystyssä ja minä joudun jo ihan tosissaan aikatauluttamaan päiväni.

Silti hyppelen kuin pieni tyttö karkkikaupassa!
Uskalsin aloittaa.
En pelännyt huomista.
"Ihailen rohkeuttasi ja sitä, ettet välitä muiden mielipiteistä" - juttelee ukkoseni saunan löylyissä.
"En voinut lainkaan ymmärtää, et mitä kaikkea sinä oletkaan" - hän jatkaa.

Illan pimetessä möröt nousee piiloistaan. Ne kuiskivat pelottavia sanoja ja saatan hetkellisesti niitä jopa uskoa. Saatan pelätä ja ajatella olevani hullu.
Onneksi on aina uusi päivä.
Joka aamu tykkään olla minä.

Tervetuloa meidän mustavalkoiseen lemmenpesäämme.
Mustavalkoinen sisustus sopii meille, sillä olemme luonteeltamme liiankin mustavalkoisia.
Harmaan sävyjä tahdon saada suhteeseemme.
Siksi valitsin tehosteeksi vanhan roosan sävyn.



"Kootaan äkkiä tuo sänky yhdessä" - ehdotin aamulla Luolikselle.
"No kyllähän sä saat sen yksinkin kasattua" - vastaa hän ja pukee työvaatteitaan.
No kyllähän minä saan!
Ohjeet näyttivät monessa kohtaa, kuinka kahdestaan käännetään sänkyä ympäri ämpäri ylös alas - minähän tein työtä käskettyä ;) 
Maalipurkki oli mun työkaveri.

 

Kotimme myyjä kävi tänään pikavisiitillä.
Totesi hymyillen, etteihän tätä enää samaksi paikaksi tunnista.
Ja huoneetkin näyttävät paljon suuremmilta, hän jatkaa.



Pönttöuunista ei nyt noki näy. Mielestäni siitä tuli arvokkaan näköinen, niinkuin 80-vuotiaan kuuluukin näyttää.



Jaksoin vähän olla taiteilijakin ja maalasin pienesti yksityiskohtia luukkuun. Idea lähti rakkauspakkaukseltani, luolaukoltani - "Nehän ovat kuin nuo tapetin ornamenttikuviot" - hän suunnitteli kädet ilmaan piirtäen.


Tähän loppuun haluan tuoda esille puolankalaista osaamista muualtakin kuin omasta kodistani.
Mieheni tyttären koulukaverin äiti antoi minulle lahjaksi viime käynnillä tällaisen ihanuuden <3 
Tämä taulu oli suunniteltu täysin meidän kotiamme ajatellen.
Jos mietit hyvää lahjaideaa tai kotiisi kaunista taulua,
tässä on juurikin sellainen.


Seuraavaa projektiani kodistamme en teille nyt paljastakaan,
pienesti pidän teitä jännityksessä.

Hyvää yötä!

Sanna

perjantai 1. huhtikuuta 2016

Tytön huoneen sisustamista.



"Nukutko sinä Sanna koskaan?"
"Muistathan myös levähtää välillä?"
"Mistä tuota sinun energiaasi riittää?"
- maailmassa monta on hämmästystä ja kummastusta.

Minä nukun, syön ja olen alkanut myös taas urheilla.
Minä teen myös oikeita töitä, sillä yritykseni on nyt valmis.
Tänään kirjoitin ihan ensimmäisen laskun asiakkaalle,
tuntui olo aika aikuismaiselta ;)

Minä pikku tiitiäinen, vaahtosammuttimen kokoinen pirttihirmu elän niinkuin kaikki muutkin elää - tai siis ehkä.
Äitipuolen rooli lapsettomalle naiselle ei ole ehkä se kaikkien helpoin.
On hetkiä, jolloin pakenen juoksuaskelin luonnon syleilyyn.
On hetkiä, jolloin kysyn itseltäni, että miksi?
Luolamies kuulee ajatukseni ja hän vastaa, että koska mie rakastan sinnuu ja sie rakastat minnuu, siksi.
Hyvä, että joku muistuttaa. 
Hyvä, että minulla on verkostoni, joka pitää tätä Duracellaa sen verran kiinni, et hän hetkeksi pysähtyy miettimään.
Ystävät - he sanoittavat sen, minkä saatoin kadottaa.
Meidän perheemme on kasvanut muuttolaatikoiden äärellä. Terävät kulmat pikku hiljaa hioutuu. 
Jokainen löytää paikkansa.

Eilen tyttö sai nukkua ensimmäisen yön omassa uudessa huoneessaan.
"Tämä on niin hieno" - hän hymyillen kieriskeli sängyssään Chico-koiramme unikaverinaan.

Halusin tehdä makuuhuoneistamme rohkeat, rosoiset, uskaliaat ja kodin korut.
Makuuhuoneen ovien ollessa auki, näkyy pirtiin huoneet kuin tauluina.



Kaappitilaa on kodissamme vähän. Tilasin meille uudet kaapit. Kasasin aikalailla yksin koko kaapiston - pienesti epäili Luolamies kotiin tullessaan, et kenen kanssa sinä nuo ovet asensit ;)



Kovin pahoittelen ennen-kuvien laatua. Tässä välissä on ehtinyt virus iskeä puhelimeeni ja sinne jäi kasottain kuvia :( 
Mutta niillä mennään, mitä on.

Matto on pienesti levoton uuden huoneen tyyliin, mutta huoneen asukki halusi sen pitää, koska siinä on hänen lempivärejään.
Ja minusta lapsen huone saa olla värien yltäkylläisyyttä.



Materiaalit:
Tapetti - Studio
decor / www.tapettitaivas.fi 
Pearl by Graham&Brown 30-435 ovh 33€/rll.
Tapetoidaan liisteri seinään - menetelmällä.



Lattiamaali:
Solmaster UR 300 vesiohenteinen.
Erittäin nopea kuivumisaika, jopa tunnin jälkeen päälle maalattavissa ja parin päivän jälkeen saa laittaa kalusteet.



Kalustemaali:
Täyskäsi Kalustemaali sävy listavalkoinen.
Oulun Sisustajat Oy/ Fintex Oy.
(Rapatessa vähän roiskui)



Pönttöuunin maali:
Remonttiässä 1l vesiohenteinen.
Sävy TVT K367.



Seuraavana vuorossa on Luolapriskunnan makuuhuone.
Pääsemme kohta omaan sänkyyn, pois lattialta -
luksusta!

Hiljaa pisara putoaa,
kuuletko kuiskauksen sen.
Hiljaa aurinko lämmittää,
tunnetko kosketuksen sen.
Kevät on saapunut.
Luonto herännyt.
Minä tunnen sen.
Nautin.

Auringonsäteitä viikonlopullesi.

Sanna